Omakotitalon rakentajalla ja -rakennuttajalla on suuria päätöksiä edessään heti projektin alkuvaiheessa. Lämmitysjärjestelmän valinta on yksi niistä monista suurista kysymyksistä, jotka pitää ratkaista ennen kuin kunnalta heltiää rakennuslupa. Runkomateriaalin ohella lämmitysjärjestelmän valinta on energiatehokkuuden ja taloudellisen asumisen kannalta tärkeimpiä ratkaisuja.
Lämmitysjärjestelmän valinta
Omaa kotia suunnitellessa oli meidänkin valittava sopivin lämmitysmuoto torpan lämmitykseen. Takka oli meille aika ”must”, ja osaltaan sekin jo vaikutti valintaamme. Kotimme on kauniisti sanottuna ”kompakti neliöiltään”, alle 130 neliömetriä eli lämmitettävää rakennusmassaa ei ole kovin paljon. Talo on puurunkoinen ja hyvin tiivis. Mitä vaihtoehtoja uuden omakotitalon lämmitysjärjestelmäksi siis on olemassa? Mahdollisuuksia löytyy useita, koska ilmastostamme johtuen asuntojen pitää pysyä lämpimänä (ja toisaalta mielellään myös viileänä) melko extreme-lämpötiloissa.
Normit sanelevat tässäkin asiassa paljon, sillä energiatehokkuusmääräysten vuoksi uudet talot on varustettava lämmitysjärjestelmän lisäksi koneellisella ilmanvaihdolla. Painovoimaista ilmanvaihtoa on käytännössä mahdotonta toteuttaa nykyaikaisten määräysten mukaisena.
Vaihtoehtoja omakotitalon lämmitysjärjestelmäksi
Lämmitysjärjestelmää valitessa päätetään sekä lämpöenergian tuotantotavasta, että lämmönjakojärjestelmästä. Lämmöntuotantoon käytetään yleisimmin sähköä, maalämpöä, kaukolämpöä, puuta tai öljyä. Muitakin, vähemmän käytettyjä vaihtoehtoja on, kuten esimerkiksi maakaasu, pelletti- ja turve. Tätä eri tavoin tuotettua lämpöä sitten jaetaan kiertovesijärjestelmällä (yleisimmin vesikiertoisena lattialämmityksenä), ilmakiertoisena, sähkövastuksilla tai tulisijalla.
Öljylämmitystä tuskin kukaan enää uuteen taloonsa kuitenkaan valitsee sen hinnan ja epäekologisuuden takia. Uuden talon rakentaja tekee useimmin valintansa sähkölämmityksen ja maalämmön välillä. Ilman sähköä ei kukaan kuitenkaan tässäkään asiassa pärjää, sillä myös maalämpöpumppu kuluttaa sitä jonkin verran.
Eri lämmöntuotantotavat uudisrakennukseen
Lämmöntuotantotavan valintaa ohjaa esimerkiksi uuden rakennuksen käyttötapa (mökki vai vakituinen asunto), talon runkomateriaali (hirsitalo, kivitalo vai puurunkoinen talo), rakennuksen koko ja lämmitettävän rakennusmassan määrä. Joskus asemakaavakin määrittää sitä, minkä lämmitysjärjestelmän voi uuteen kotiinsa asentaa. Meidän tapauksessamme päätökseen vaikutti omalta osaltaan myös talotoimittaja, eli mitä tahansa lämmitysjärjestelmää emme voineet kotiimme valita.
Eri kattilajärjestelmät (pelletti, puu, turve, maakaasu jne.) olivat poissuljettuja, koska ne vaativat erillisen lämmönjakohuoneen jota meille ei ollut mahdollista sijoittaa. Suora sähkölämmitys vastuksilla ei myöskään kuulunut valittaviin vaihtoehtoihin. Käytännössä vaihtoehdot oli rajattu maalämpöön ja Nilan poistoilmalämpöpumppuun, joiden välillä teimme vertailua.
Poistoilmalämpöpumpun toimintaperiaate
Poistoilmalämpöpumppu eli tuttavallisesti PILP ottaa ilmanvaihtokoneen poistoilmasta lämmön talteen. Tämä lämpö siirretään tuloilmaan, käyttöveteen ja vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Poistoilmalämpöpumpun ominaisuuksia
Poistoilmalämpöpumppuja vertaillaan esimerkiksi tehokkuuden mukaan COP-luvun perusteella (eli kuinka tehokkaasti pumppu muuttaa käytetyn energian lämmöksi). Lisää COP-luvusta kerrotaan täällä. PILP toimii parhaiten alle 180 neliöisessä kodissa, joka on hyvin eristetty ja tiivis. Poistoilmalämpöpumpun ja takan yhtäaikainen käyttö tukevat toisiaan. Mitä lämpöisempää talon poistoilma on, sitä enemmän saadaan lämmintä ilmaa talteen! Todellinen win-win tilanne siis.
Poistoilmalämpöpumpun kanssa ei erillistä ilmanvaihtolaitetta tarvita, vaan PILP sisältää iv-koneen ja lämminvesivaraajan – kaiken yhdessä paketissa. Useimmissa uusissa poistoilmalämpöpumpuissa on myös viilennystoiminto, jos Suomen kesä jonain vuonna osoittautuisikin jälleen lämpimäksi. PILP:in toiminta ei riipu ulkoisesta lämpötilasta, vaan se toimii yhtä tehokkaasti aina. Poistoilmalämpöpumpun kanssa voidaan käyttää takan lisäksi myös aurinkopaneeleja ja näin hyödyntää aurinkoenergiaa. Nilan poistoilmalämpöpumppu toimii yhdellä ohjauspaneelilla, joten koko talotekniikkaa voi säätää yhdestä laitteesta.
Poistoilmalämpöpumppua on pidettävä päällä koko ajan ilmanvaihdon takia. Se ei siis ole paras vaihtoehto niille onnellisille jotka voivat viettää talvet etelän lämmössä poissa kotoa, koska PILP:iä käytettäessä lämpöä ei voi katkaista.
Maalämpö ja maakylmä hyödyntävät luonnon omaa energiaa
Maalämmöllä tarkoitetaan maaperään ja veteen varastoitunutta lämpöä, jota maalämpökaivosta tai -putkesta saadaan hyödynnettyä rakennuksen lämmittämiseen. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, ja hyvin luontoystävällistä sellaista. Maaperästä saadaan tarvittaessa myös maakylmää hyödynnettyä.
Taloihin, joiden eristys on nykystandardeilla ”huono” (eli myös uudet hirsirunkoiset talot) tai jotka ovat yli 180 neliötä pinta-alaltaan suositellaan valittavaksi maalämpö lämmitysjärjestelmäksi. Takkaa ei maalämmön kanssa tarvita, muuten kuin ehkä tunnelmanluojana. Maalämmön investointikustannus on kaikista lämmitysjärjestelmistä suurin, mutta pitkän ajan kuluessa se toki maksaa itsensä takaisin. Toisaalta maalämpökaivon kustannusta ei saa todennäköisesti myydessä lisättyä talon hintaan, jos joutuukin luopumaan asunnostaan tätä aiemmin.
Kaikessa on puolensa – mitkä niistä vaikuttivat meihin eniten?
Täydellistä vaihtoehtoa lämmitysjärjestelmäksi ei taida ollakaan, joten lämmitysjärjestelmän valinta oli asia jota jouduimme hiukan puntaroimaan. Investointikustannukset vaikuttivat osaltaan ratkaisuumme. Maalämpökaivon ja -pumpun kustannus on noin 20 000 euroa, kun poistoilmalämpöpumpun asennus IV-kanavistoineen maksaa noin 10 000 euroa. Koska PILP on pienessä kodissamme varsin energiapihi ja järkevä ratkaisu, päädyimme lopulta valitsemaan Suomen myydyimmän poistoilmalämpöpumpun, Nilanin EC9-mallin. Nilan on alansa konkari ja kehittää tuotteitaan ja valmistustapojaan entistä energiatehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Raksalla käydessä vastaan tulee mukavan tasainen lattialämpö, joka näin patterilämmitykseen tottuneesta tuntuu aika mukavalta!
Tarkempia käyttökokemuksia Nilanin poistoilmalämpöpumpusta kertoilen myöhemmin, kun pääsemme asettumaan uuteen kotiimme.
Terkuin,
Veera