Miten asuntolainan korko muodostuu? Mikä on 12 kuukauden Euribor, ja miten korkojen nousuun voi varautua? Lue tästä perustiedot asuntolainojen koroista.
Miten asuntolainan korko muodostuu?
Asuntolainan kokonaiskorko muodostuu kahdesta osasta: viitekorosta ja asiakaskohtaisesta lainamarginaalista.
Asuntolaina sidotaan aina johonkin viitekorkoon. Viitekoron avulla pankki määrittelee asiakkaalle myöntämänsä lainan koron. Asuntolainojen viitekorkoja ovat euromaiden yhteinen Euribor-korko, pankin oma Prime-korko ja kiinteä korko. Valitun viitekoron päälle pankki laskee asiakaskohtaisen lainamarginaalin.
Asuntolainaa ei tarvitse sitoa kokonaan yhteen viitekorkoon, vaan sen voi jakaa esimerkiksi Euribor-koron ja kiinteän koron kesken. Tällöin osa lainasta seuraa Euribor-korkoa ja on sidottu sen muutoksiin, kun taas osa lainasta säilyy kiinteän koron mukaisesti samana koko määritetyn ajan. Lainan jakaminen eri viitekorkojen kesken voi pienentää korkoriskiä, eli muutoksia korossa, etenkin jos laina on suuri.
Euromaiden yhteinen Euribor-korko on yleisin viitekorko
Suomalaisten kotitalouksien asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden Euribor. Euribor-korko määritetään päivittäin, ja se muodostuu eurooppalaisista pankeista koostuvan Euribor-paneelin antamien noteerausten keskiarvosta.
Jos laina on sidottu 12 kuukauden Euribor-korkoon, koron määrä tarkistetaan, ja se voi muuttua vuoden välein. Kun lainan koron määrää tarkastellaan kerran vuodessa, tietää asuntovelallinen sen suuruuden koko seuraavan 12 kuukauden ajan.
Vaihtoehtoja Euribor-korolle
Prime-korko on pankin oma viitekorko, jota muutetaan pankin hallinnollisella päätöksellä. Prime-korko seuraa Euribor-korkoja rauhallisessa tahdissa ja tarjoaa siten yleensä hieman vakaamman korkokehityksen. Prime-koron arvoon vaikuttavat muiden korkojen nykyinen taso sekä korko-odotukset, inflaationäkymät ja talouden yleiset kehitysnäkymät. Viime vuosina Nordean Prime-korkoa on muutettu yleensä kaksi kertaa vuodessa.
Euribor- ja Prime-korot muuttuvat laina-aikana. Kiinteä korko sen sijaan pysyy nimensä mukaisesti samana koko määritetyn ajan, esimerkiksi 5 tai 10 vuotta. Sen arvo määräytyy lainan nostohetken raha- ja pääomamarkkinoiden korkotason mukaan. Kiinteä korko pienentää korkoriskiä, eli koron vaihtelun vaikutusta. Kiinteää korkoa voikin ajatella vakuutuksena korkojen nousun varalta. Toisaalta korkojen ollessa matalalla kiinteään korkoon lainansa sitoneet eivät pääse hyötymään matalasta korkotasosta.
Laske asuntolainalaskurilla paljonko maksat lainaa kuukaudessa.
Kannattaako asuntolaina korkosuojata?
Viitekorot ovat olleet poikkeuksellisen alhaalla viime vuosina, mikä on tarkoittanut pienempiä lainanhoitokuluja myös asuntovelallisille. Korkojen tulevaa kehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa, ja siksi jokaisen asuntovelallisen tulisi olla selvillä siitä, miten oma maksukyky ja talous kestävät korkojen nousun myötä kasvavat lainanhoitokustannukset. Jos oman talouden on mitoittanut tarkasti nykyisen korkotason mukaan, voi lainanhoitokulujen kasvaminen tuntua ikävältä lompakossa.
Lainanhoitokulujen kasvuun voi varautua korkosuojauksella. Nordea tarjoaa kolmea erilaista korkosuojaa. Korkokatto takaa, ettei lainan viitekorko nouse määritettyä rajaa korkeammaksi. Korkokatosta asiakas maksaa suojan tekohetkellä suojauspalkkion. Korkoputki taas rajaa korolle korkokaton ja lisäksi korkolattian, jolloin korko ei koskaan laske myöskään määritettyä tasoa alhaisemmaksi. Korkoputkesta ei peritä erillistä suojauspalkkiota. Kiinteä korko on myös korkosuoja, sillä sen avulla lainanlyhennyksen kuukausierä pysyy täsmälleen samana määritetyn ajan. Lue lisää asuntolainan korkosuojauksesta.
Kannattaako asuntolainan korkosuojaus?
Näin hyödyt matalista koroista ja vältät niiden haitat.
Tietoa Nordean yleisimmin käytössä olevista koroista.
Tietoa asuntolainan lyhennystavoista.
Juttua varten on haastateltu Niklas Sohlbergia Nordeasta.
Teksti: Veera Argillander
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran 2.10.2017 ajassa.nordea.fi -sivustolla