Miten suomalaiset asuvat? Millaisia asuntokuntia Suomessa on? Onko sinulla käytössäsi yhtä paljon asuinpinta-alaa kuin maakuntasi asuntokunnilla keskimäärin? Tilastokeskus julkaisi uutta tietoa suomalaisten asumisesta, ja tilastojen mukaan yksinasuvien määrä jatkaa kasvuaan.
Asuntokuntien keskimääräinen koko jatkaa pienenemistään
Asuntomarkkinoiltakin sen on jo huomannut: yksiöille ja kaksioille on runsaasti kysyntää, sillä ihmiset asuvat yhä enemmän yksin tai kaksin. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinasuvien määrä kasvoi 2,5 prosentilla. Yhteensä yksinasuvia oli lähes 1,2 miljoonaa eli 44 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vielä edellisvuoden tilastoissa asuntokunnan keskikoko oli 2,01 asukasta, mutta nyt se laski nippa nappa alle kahden: 1,99:ään.
Kolmen tai yli kolmen henkilön muodostamien asuntokuntien määrä on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Kolmen hengen asuntokuntia on tuoreen tilaston mukaan 278 502, kun taas sitä suurempia on hieman enemmän eli 350 290. Nämä muodostavat kuitenkin vain alle neljäsosan Suomen asuntokunnista.
Asuminen on keskimäärin väljintä Ahvenanmaalla
Kiinnostavaa suomalaisten asumisessa on myös se, kuinka paljon asuinpinta-alaa on käytössä asukasta kohti. Maakunnittaisessa tarkastelussa käy ilmi, että Uudellamaalla on keskimäärin vähiten pinta-alaa henkilöä kohti: 37 m². Eniten pinta-alaa on Ahvenanmaalla: 46,7 m² henkilöä kohti ja jopa 97,5 m² asuntokuntaa kohti.
Asuntokunnat asumisväljyyden mukaan 31.12.2018, maakunnittain
| Maakunta | Asuntokuntia | Henkilöitä | Pinta-ala/asuntokunta | Pinta-ala/henkilö | Ahtaasti asuvia asuntokuntia | Ahtaaasti asuvia henkilöitä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koko maa | 2 705 499 | 5 390 540 | 81,3 | 40,8 | 219 508 | 909 317 |
| Uusimaa | 802 417 | 1 627 419 | 75,2 | 37 | 78 604 | 312 408 |
| Varsinais-Suomi | 239 941 | 466 297 | 83 | 42,7 | 18 268 | 72 028 |
| Satakunta | 109 902 | 213 731 | 88,6 | 45,6 | 7 587 | 30 699 |
| Kanta-Häme | 85 046 | 168 056 | 84,8 | 42,9 | 6 463 | 26 756 |
| Pirkanmaa | 256 522 | 502 983 | 79,1 | 40,3 | 20 053 | 80 293 |
| Päijät-Häme | 103 829 | 196 734 | 80 | 42,2 | 6 911 | 28 762 |
| Kymenlaakso | 90 040 | 169 062 | 82,2 | 43,8 | 5 517 | 22 640 |
| Etelä-Karjala | 67 224 | 126 200 | 80,7 | 43 | 4 218 | 16 779 |
| Etelä-Savo | 75 346 | 141 246 | 84,2 | 44,9 | 4 659 | 18 828 |
| Pohjois-Savo | 124 110 | 239 965 | 81,1 | 41,9 | 8 735 | 35 865 |
| Pohjois-Karjala | 83 389 | 158 750 | 80,9 | 42,5 | 6 231 | 25 315 |
| Keski-Suomi | 136 963 | 269 902 | 80,7 | 40,9 | 10 513 | 44 893 |
| Etelä-Pohjanmaa | 89 071 | 186 456 | 93,5 | 44,7 | 6 422 | 28 543 |
| Pohjanmaa | 83 067 | 177 649 | 91,7 | 42,9 | 6 791 | 29 258 |
| Keski-Pohjanmaa | 30 406 | 67 291 | 95 | 42,9 | 2 600 | 12 631 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 189 442 | 405 157 | 86,3 | 40,3 | 15 970 | 80 255 |
| Kainuu | 36 908 | 71 250 | 84 | 43,5 | 2 370 | 10 390 |
| Lappi | 87 868 | 173 139 | 84,4 | 42,8 | 6 546 | 28 590 |
| Ahvenanmaa-Åland | 14 008 | 29 253 | 97,5 | 46,7 | 1 050 | 4 384 |
*ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun)
Vaikka Uudellamaalla on keskimäärin vähiten asuinpinta-alaa henkilöä kohti, vain alle viidesosa siellä asvuista asuu ahtaasti. Oma rauha on siis taattu monessa kodissa.
Näin suomalaiset asuvat nykyään: 40,8 neliömetriä henkilöä kohti
Tilastokeskuksen julkistuksessa oli myös taulukko huoneistojen keskimääräisistä pinta-aloista eri talotyypeissä. Pientaloissa on keskimäärin 112 neliömetriä huoneistoa kohti, mutta kerrostaloissa vain noin puolet siitä: 55,8 neliötä. Asuminen on siis hyvin erilaista eri asuntotyypeissä: kerrostaloissa on enemmän pieniä asuntoja ja toisaalta niissä on yhteisiä tiloja kuten esimerkiksi sauna.
Saman tilaston mukaan asuinpinta-ala henkilöä kohti on kuitenkin noussut tasaisesti vuoden 1970 18,9 neliömetristä jopa 40,8 neliömetriin. Vuonna 1970 asuntokunnan keskikoko oli 2,99 henkilöä eli tasan yhden ihmisen verran enemmän kuin nyt. Kodeissamme on siis yhä enemmän tilaa asukasta kohti, vaikka viime vuosina onkin rakennettu paljon pieniä asuntoja. Montako neliömetriä sinun kotonasi on asukasta kohti?
Kolmannes 2000-luvulla valmistuneista asunnoista on Uudellamaalla
Viime aikoina on puhuttu paljon uusien asuntojen rakentamisesta, erityisesti kasvukeskuksissa. Erityisesti Uudellemaalle on valmistunut paljon uusia asuntoja. Silti suomalaisten asumisessa korostuu 1970- ja 1980-luvun rakentaminen. Tilastokeskuksen mukaan lähes viidennes asuntokunnista asuu 1970-luvulla valmistuneessa asunnossa. Puolet asuntokunnista asuu vuoden 1980 jälkeen valmistuneissa asunnoissa. 2010-luvulla rakennetuissa asunnoissa asuu joka kymmenes asuntokunta.
-Niina
Lue myös:
Omakotitalojen hinnat – katso taulukosta keskihinta omalla paikkakunnallasi
Nämä ovat Helsingin halutuimmat asuinalueet