Vantaan asuntomessujen loft-huoneiston lasitettu kulmaan sijoittuva suuri parveke on sisustettu nuorekkaasti rennoksi oleskelupaikaksi, jossa voi hengailla Fatboyn muhkeilla säkkituoleilla.
↧
Rentoa fiilistä lasitetulla parvekkeella
↧
Omarahoitusosuuden säästäminen kotia varten – miten se onnistuu?
Ikioma asunto siintää haaveissa, mutta lainan omarahoitusosuus voi tuntua suurelta. Konttorinjohtaja Ulla Mannila Nordeasta kertoo vinkkejä omarahoitusosuuden säästämiseen.
Omarahoitusosuus tarkoittaa rahasummaa, joka tulee olla kasassa ennen asuntokauppoja. Heinäkuussa 2016 astui voimaan lainakatto, jonka mukaan omien säästöjen osuuden tulee olla vähintään 5 tai 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta riippuen siitä, onko kyseessä ensiasunnon ostaja vai asunnon vaihtaja. Ensiasunnon ostajalla omarahoitusosuus on viisi prosenttia. Näin ollen esimerkiksi 100 000 euroa maksavasta asunnosta tulisi olla säästettynä vähintään 5 000 euroa.
Omarahoitusosuus on hyödyllinen myös itselle
Vaikka omarahoitusosuus tuntuisi suurelta summalta, asuntosäästäminen on Nordean konttorijohtaja Ulla Mannilan mukaan kannattavaa useammastakin syystä.
– Omarahoitusosuuden säästäminen on hyvä todistus itselle, että pystyy ottamaan vastuuta ja hoitamaan raha-asioitaan sittenkin, kun tilitä menee kuukausittain lainanlyhennys ja vastike, Mannila muistuttaa.
Kun säästää säännöllisesti, tottuu siirtämään sivuun tietyn kuukausierän. Tämä osoittaa myös pankille, että asiakas tulee selviämään hyvin tulevan lainan lyhennyksistä. Omarahoitusosuudesta on myös hyötyä asunnonomistajalle. Mitä isompi omarahoitusosuus on, sitä vähemmän asiakkaalla on lainaa ja sitä vähemmän siitä tarvitsee maksaa lainan korkoja.
ASP-säästämisellä unelmat todeksi
Mannila suosittelee ensiasunnon ostajaa säästämään omarahoitusosuuden ASP-säästötilille, sillä sille saa hyvän koron. Nordea maksaa ASP-tilille vuosittaisen 1 prosentin verottoman talletuskoron lisäksi neljän prosentin lisäkoron tilin avausvuodelta sekä viideltä seuraavalta vuodelta. ASP-lainan omarahoitusosuus on ASP-säästäjälle viiden prosentin sijaan 10 prosenttia.
Minimisäästöaika ASP-tilillä on kaksi vuotta eli kahdeksan vuosineljännestä. Keskimääräinen ASP-säästäjä saa nauttia omasta kodista jo noin kolmen vuoden kuluttua.
– Jos pystyy laittamaan ASP-tilille vaikkapa 300 tai 500 euroa kuussa, kolmessa vuodessa saa jo hyvän potin kasaan, Mannila rohkaisee.
ASP-säästötilin lisäksi on mahdollista säästää myös esimerkiksi suoraan rahastoon. Myös tilisäästäminen kannattaa, jos säästöaika ei ole kovin pitkä. Mannila muistuttaa, ettei asuntosäästäjän ole välttämätöntä laittaa rahaa säästöön joka kuukausi. Esimerkiksi laittamalla valmistujaisrahat, veronpalautukset ja kesätyörahat säästöön voi oma koti olla lähempänä kuin huomaakaan.
Entä jos omat säästöt eivät riitä?
Jos asuntokaupat haluaa tehdä nopeasti eivätkä omat säästöt tai reaalivakuudet riitä, omarahoitusosuus on mahdollista kattaa muilla reaalivakuuksilla, esimerkiksi vanhempien antamalla lisävakuudella, kuten vanhempien asunto tai mökki. Vaikka vanhemmat antaisivat lisävakuutta, on asunnonostajan tulotason oltava kuitenkin riittävällä tasolla. Näin pankki voi varmistaa, että asunnonostaja pystyy maksamaan lainan takaisin ja hänelle jää lainanlyhennysten jälkeen rahaa myös elämiseen ja säästämiseen.
Vaikka omarahoitusosuudelle löytyykin vaihtoehtoja, Mannila korostaa, että asuntosäästäminen on aina kannattavaa. Hän kannustaa säästämään myös lainanlyhennysten ohella, vaikkakin pienemmällä summalla. Jos elämässä tulee ikäviä yllätyksiä, asunnonomistajalle jää pelivaraa.
– Varakassa tuo lisäturvaa, Mannila muistuttaa.
Kuinka kauan omarahoitusosuuden kerryttämiseen menee?
Unelmien koti voi olla lähempänä kuin arvaatkaan. Katso esimerkkilaskelma siitä, miten ensiasunnon ostajana säästät omarahoitusosuuden alle kahdessa vuodessa, kun säästät 300 € kuukaudessa. Laskelmassa ei ole huomioitu korkotason vaikutusta, vaan ainoastaan kertynyt pääoma.
- Tavoiteasunnon hinta: 100 000 €
- Tarvittava omarahoitusosuus 5 % ensiasunnon arvosta: 5 000 €
- Kuukaudessa säästöön: 300 €
300 €/kk x 12 kk = 3 600 €
Kahdessa vuodessa säästössä: 3 600 € x 2 = 7 200 €
ASP-tilillä säästämällä pääset edullisesti ensimmäiseen omaan kotiin. Lue lisää ASP-asuntosäästämisestä.
Teksti: Mari Ihalainen
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran ajassa.nordea.fi -sivustolla 3.2.2017
↧
↧
Loft-asunnon musta keittiö betonitasoilla
Tässä tyylikkäässä ja viihtyisässä Vantaan asuntomessujen loft-huoneistossa on rouhea tunnelma, jossa betonia on käytetty modernisti osana sisustusta. Musta avokeittiö Kvikin kalusteilla ja Petri Kautto Designin betonitasoilla tuo upeaa kontrastia vaaleaan asuntoon. Yli kolmen metrin huonekorkeus tekee tilasta todella avaran.
↧
Modernia linjakkuutta olohuoneen sisustuksessa
Premium-malliston kiiltävä metallinen verhotanko istuu moderniin sisustukseen. Sisustuksessa käytetyt tuotteet: Kirsch Premium -mittatilausverhotanko
↧
Hurmaava välimerellinen kesäkeittiö
Tämä hurmaava kesäkeittiö on sisustettu sinisen ja valkoisen sävyillä, välimerellistä tyyliä kunnioittaen. Tässä keittiössä kelpaa kesäpäivänä kokata ja vieraita kestitä.
↧
↧
Kesän kruunaa oman pihan kesäkeittiö ja uima-allasterassi
Missä muualla sitä kesäpäiviä haluaisi viettää kuin lomatunnelmissa omalla pihalla? Täällä se ainakin onnistuu kaikkien herkkujen kera. Tässä pihassa yhdistyvät sulassa sovussa kesäkeittiö, uima-allas ja riittävän kokoinen oleskelualue.
↧
Uniikin citykodin tyylikäs keittiö
Tässä uniikissa arvotalon yksiön keittiössä on peräti 3,4 m huonekorkeutta. Korkeakiiltoinen, yläkaapiton, musta kaapisto yhdistettynä tiiliseinään luo mielenkiintoisen ja modernin yhdistelmän. Tyylikäs liesituuletin ja mielenkiintoinen valaistusratkaisu viimeistelevät kokonaisuuden.
↧
Huikeat kaupunkinäkymät kattoterassilta
Töölönlahden rannalla sijaitsevan uuden kaupunkikodin olohuoneesta on käynti koko asunnon levyiselle terassille, joka toimii lämpiminä kuukausina toisena olohuoneena.
↧
Kaupunkikodin pieni, tunnelmallinen parveke
Parveke kevyine metallikalusteineen ja sinkkiruukuissa kukoistavine pelargonioineen henkii kaupunki-idylliä parhaimmillaan.
↧
↧
Iso terassi ja paviljonki joen rannalla
Voiko ihanampaa toivoa kuin iso terassi ja romanttinen paviljonki oman puutarhan keskellä, joen rannassa? Riippumatossa voi ottaa vaikka pienet nokoset raittiissa säässä, lintujen laulujen tuudittaessa. Tässä kokonaisuus, jossa tohtii viettää niin kesäpäivät, kuin syksyn pimenevät illatkin.
↧
Rantasauna ja savusauna joen varrella
Vantaanjoen varrella sijaitsevan omakotitalon pihalla pääsee kesämökkitunnelmaan, sillä rannasta löytyy suuri terassi, rantasauna sekä savusauna.
↧
Rantasaunan viihtyisä takkahuone
Modernista rantasaunasta löytyy keittiö ja muita mukavuuksia.
↧
Rantasauna sulautuu tyylikkäästi pihaan
Oululaisen omakotitalon rantasauna on rakennettu tyylikkäästi rinteeseen siten, että se ei estä järvinäkymiä talon olohuoneesta. Rantasauna terasseineen ja suihkulähteineen on näyttävä kokonaisuus.
↧
↧
Modernin rantasaunan tunnelmallinen saunatupa
Saunatuvan ja saunan välillä on lasiseinä, joka tekee tilasta avaran tuntuisen. Epäsuora valaistus tuo tunnelmaa.
↧
Rantasauna rivitalon pihalla
Kuopiolaisen rivitalon asukkaat pääsevät nauttimaan yhteisen rantasaunan löylyistä.
↧
Rantasaunan terassilla
Rivitalon rantasaunasta pääsee vilvottelemaan mukavalle terassille.
↧
Suloinen ysäri – 90-luvun kodit
Tämän kertaisessa Viikon Valinnat artikkelissa palataan lapsuuteni taloihin takaisin 90-luvulle kun huoneeni seiniä koristivat koirajulisteet, Spice Girls ja bäkkärit!
90-luvun Suomi räpiköi laman kourissa ja hetkeksi asuntorakentaminen ja sen laatu romahtivat. Arkkitehdeiltä loppuivat työt ja luovuutta kanavoitiin vanhojen rakennusten muutostöihin. Jotain uutta ja upeaa saatiin 90-luvullakin kuitenkin aikaiseksi, kun köyhän kansan verorahoilla rakennettiin Suomen Kansallisooppera ja Kiasma.
Pikkuhiljaa talous ja mieli elpyivät ja tiiltä alettiin taas laittaa hymyssä suin toisen päälle! Varsinkin 90-luvun puolenvälin jälkeen rakennetut talot täyttävät jo melko hyvin nykypäivän rakennusstandardit kun eristeeksi on laitettu selluvilla, vesiputket on tehty muovista ja kylppärissä on vesieriste.
Arkkitehtuurisesta näkökulmasta 80- ja 90-luku on postmodernismin kulta-aikaa. Aluksi modernien 60- ja 70-luvun laatikkotalojen jälkeen erikoisen muotoiset ja 1900-luvun alkupuolta jäljittelevät ysäritalot miellettiin typeräksi hetken huumaksi, turhaksi rahan tuhlaukseksi ja jopa arkkitehtuurin pilkkaamiseksi. Myöhemmin postmodernismin kantaaottava, ironinen ja humaaninen ote suunnitteluun ja rakentamiseen on vahvasti tunnustettu.
Suomi 100 Asunnot -blogisarjassa käydään juhlavuoden kunniaksi läpi kaikki Suomen itsenäisyyden vuosikymmenet arkkitehtuurin, elämisen ja asumisen näkökulmasta. Hyppää mukaan asuntobongausaikamatkalle läpi Suomen historian!
90-luvun uutuus: lasitetut parvekkeet
1990-luvulla lasitettiin kaikki: parvekkeet, julkisivut, ravintoloiden pöydät ja posliinikissojen silmät! Lasin käytöllä pyrittiin luomaan avaria, valoisia ja läpinäkyviä tiloja. Laman myllerryksessä lasin käytölle kaivettiin syvällisiä merkityksiä avoimemmasta yhteiskunnasta aina aidompaan ihmisten kohtaamiseen.
Tämä Pikku-Huopalahden yksilö jatkaa ylpeästi 80-luvulla alkanutta ”nyt vessan kaakelit ulkoseinään heij”-tyyliä. Lasitettu parveke, rimotukset ja vaaleat pastellisävyt kertovat 90-luvusta.
Vehreän ja viihtyisän Kivenlahden Merivirralle on 90- luvulla rakennettu ajattoman kaunis vaalea kerrostalo, jossa on ajalleen tyypillisesti lasitetut parvekkeet, rimat ja ristikot!
Täältä löydät sisustusideoita lasitetulle parvekkeelle
Ysärin yhteisölliset rivitalot
Näissä rivareissa minä asuin pienenä! 90-luvun rivitalot ovat ihanan suloisia ja sympaattisia taloja, joissa elämä oli huoletonta ja aina vain niin mukavaa.
90-luvulla alettiin yhteiskunnallisesti kiinnittää huomioita 70-luvulla alkaneeseen ihmisten betonibunkkerierakoitumiseen. Asia päätettiinkin korjata pakottamalla naapurit ystäviksi arkkitehtuurisin keinoin: yksinäisyyden poistamiseksi rakennettiin yhteisiä pihoja, leikkipaikkoja, grillikatoksia ja risteäviä kulkuväyliä! Lamakin toi ihmisiä yhteen ja yhteisöllisyys koettiin rikkautena.
Ranta-Kastellissa suloinen ja viihtyisä kaunis punakattoinen rivitalo.
Tapanilan söpö kolmio. Pieni varasto etuoven vieressä tekee pienestä etupihasta suojaisan pesäkolon.
Omakotitalojen arkkitehtuuria 90-luvulta
90-luvun omakotitalot tunnistaa tiilikatosta, vaaleasta laudasta ja suurista ikkunoista. Oma tyylisuuntauksensa oli ämerikan tuliaisena tuotu mahtipontisuus ja korostettu symmetrisyys.
Torpparinmäellä sijaitseva omakotitalo henkii ysäriä punaisella tiilikatolla, suurilla ikkunoilla ja vinolla sisäkatolla. Kodinhoitohuoneessa näyttäisi olevan alkuperäiset valkoiset kaapinovet puisine kahvoineen!
Nuottaniemen lasipalatsi merenrannassa.
Mahtipontinen kartano Oulujoen varressa Knuutilankankaalla.
Katso myös miten 90-luvulla rakennettu omakotitalo remontoitiin myyntikuntoon
My little pony <3
Voi mikä pikku möhköfantti ja halinalle tämä talo onkaan! 80-luvulla alkanut yksilöllisyyden, tunnistettavuuden ja leikkimielisyyden tavoittelu jatkoi voittokulkuaan Pikku-Huopalahdessa selkeästi myös 90-luvun puolella.
Poneja, purkkaa, pastelleja ja poolopaitoja- niitä oli ysäri pullollaan! Yhteisöllistä ysäriviikkoa ja ihanaa alkanutta kesää!
Toivoo Meilahdenmutsi
Lue lisää aiemmilta vuosikymmeniltä: Suomi 100 asunnot!
Lähteet: http://mfa.fi/lisatietoa-1990, helka.net, http://arts.aalto.fi/fi/current/news_archive/2014-08-20/, yle.fi, wikipedia
↧
↧
Omakotitalon viihtyisä pihapiiri rantasaunoineen
Päijänteenrannalla sijaitsevan omakotitalon pihalla on runsaasti tilaa. Rantasaunan yhteydessä on terassi ja poreamme.
↧
Poreamme rantasaunan terassilla
Tyylikkään kivirakenteisen rantasaunan terassi on lasitettu. Rantasaunalla pääsee nauttimaan myös omasta poreammeesta.
↧
Asuntojen vuokrat Jyväskylässä – mitä maksaa eri alueilla?
Jyväskylä on kaunis yliopistokaupunki Keski-Suomessa. Yliopiston ja muiden oppilaitosten houkuttelemana Jyväskylässä on paljon opiskelijoita ja muita vuokralla asuvia. Tilastokeskuksen mukaan 41,5 % Jyväskylän asuntokunnista asuu vuokra-asunnoissa. Tarkastellaan nyt, millä tasolla ovat asuntojen vuokrat Jyväskylässä.
Edellisissä kirjoituksissa ollaan käyty läpi jo Helsingin, Turun ja Tampereen keskimääräisiä neliövuokria. Otetaan tarkasteluun samalla tavalla nyt myös Jyväskylän vuokra-asuntojen neliöhinnat, eli lasketaan Vuokraovi.comissa ilmoitettujen vapaarahoitteisten ja kalustamattomien kerrostaloasuntojen neliövuokrat huoneluvuittain.
Jyväskylän keskustassa yksiön neliövuokra on keskimäärin 19,1 euroa kuukaudessa, kaksion 15,3 euroa ja kolmion 13,5 euroa. Kauempaa keskustasta yksiön saa halvimmalta alueelta keskimäärin noin 14 eurolla neliömetriä kohden kuukaudessa, kaksion tai kolmion neliövuokra tippuu halvimmilla alueilla keskimäärin jopa alle kymppiin kuussa.
Yksiöiden vuokrat Jyväskylässä suunnilleen samaa tasoa kuin Tampereella
Jyväskylän keskustan postinumeroalueella 40100 yksiön keskimääräinen vuokrapyynti on 19 euroa neliömetriä kohden, mikä on hyvin lähellä Tampereen keskustan alueen yksiöiden vuokratasoa. Halvimmilla alueilla kauempana Jyväskylän keskustasta yksiön saa keskimäärin 14 eurolla neliömetriä kohden. Näihin tietoihin verrattuna Turussa on siis hieman Jyväskylää edullisemmat keskimääräiset yksiöiden vuokrat.
Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen keskussairaalan lähistöllä postinumeroalueella 40600 yksiön keskimääräinen neliövuokra on 18,3 euroa kuussa, kun taas heti sen viereisellä postinumeroalueella 40640 (Myllyjärvi, Keltinmäki ja Mäyrämäki) yksiön saa huomattavasti edullisempaan neliövuokraan, keskimäärin 13,8 eurolla kuukaudessa.
Jyväskylän keskustan kaksion keskimääräinen neliövuokra on 15 euroa kuukaudessa
Jyväskylän keskustassa kaksioiden keskimääräinen neliövuokrapyynti on 15,3 euroa kuukaudessa. Jyväskylän alueella on kuitenkin edullisimmilla alueilla ollut tarjolla kaksioita keskimäärin 9,3 euron neliövuokralla.
Palokan sisältävällä postinumeroalueella 40270 on jonkin verran uusia ja melko uusia asuntoja, mikä vaikuttaa osaltaa sen alueen keskimääräiseen vuokrapyyntiin. Jotkut alueet sisältävät melko vanhoja rakennuksia mutta toisaalta myös täysin uusia asuntoja, joten yhden alueen sisällä voi olla paljonkin hajontaa neliövuokrissa.
Kolmioiden neliövuokrat keskimäärin edullisempia kuin kaksioiden
Jyväskylän keskustassa kolmioiden keskimääräinen neliövuokra on 13,5 euroa kuukaudessa. Kuitenkin parin kilometrin päässä Kortepohjan ja Laajavuoren suunnalla kolmioista pyydetään keskimäärin enää vain 10,1 euroa neliömetriltä. Nämä ovat huomattavasti edullisempia neliövuokria kuin yksiöiden tai kaksioiden keskimääräiset neliövuokrat.
Jyväskylän asuntojen vuokrat postinumeroittain
Taulukossa on vuokra-asuntojen neliöhinnat postinumeroittain. Tiedot perustuvat Vuokraovi.comissa julkaistuihin ilmoituksiin aikavälillä 05/2016-04/2017. Mukana on vapaarahoitteiset ja kalustamattomat kerrostaloasunnot, ja nämä tilastot sisältävät myös yksityisten vuokranantajien vuokrailmoitukset. Neliövuokra on jätetty puuttuvaksi, jos tiedon laskemiseen on ollut käytössä alle 10 ilmoitusta.
| 1h | 2h | 3h | |
| 40100 | 19,1 | 15,3 | 13,5 |
| 40200 | 17,7 | 13,6 | 13,0 |
| 40250 | 15,7 | 12,9 | 10,7 |
| 40270 | 16,3 | 14,2 | – |
| 40320 | 17,0 | 14,4 | 12,7 |
| 40340 | 14,5 | 10,3 | 9,7 |
| 40400 | 15,7 | 11,8 | 10,5 |
| 40420 | 15,0 | 11,0 | 10,0 |
| 40500 | – | 13,9 | – |
| 40520 | 16,3 | 13,8 | 12,2 |
| 40530 | 16,6 | 14,1 | 11,9 |
| 40600 | 18,3 | 13,8 | – |
| 40620 | – | 15,6 | 14,9 |
| 40640 | 13,8 | 11,3 | 9,8 |
| 40700 | 18,2 | 13,6 | 12,5 |
| 40720 | 17,0 | 13,5 | – |
| 40740 | 18,0 | 13,6 | 10,1 |
| 40800 | – | 10,7 | – |
| 40900 | – | 9,3 | – |
| 41160 | – | 9,8 | 9,2 |
Lähde: Vuokraovi.com
Kirjoitin Jyväskylän vuokra-asuntomarkkinoista myös viime vuonna ja sen kirjoituksen löydät täältä.
↧